Title Image

Historia

Asunto-Osakeyhtiö Koskentien perustivat 1. elokuuta 1949 viisi rakennusurakoitsijaa, Niilo Ahti Oy, Rakennusliike Harju Oy, Yrjö Salo Oy, Tasera Oy ja Tähtinen & Sola Oy sekä 11 yksityishenkilöä. Yhtiö vuokrasi kaupungilta 2,7 hehtaarin tontin.

 

Rakennukset suunnitteli arkkitehti Jaakko Tähtinen ja rakennesuunnittelijana toimi DI Eino Loukola.

Rakennusten sijoittelu tontille noudatti Kalevan kaupunginosan yleistä ja funktionalismin ihannoimaa avointa rakennustapaa. Tähtinen suunnitteli kaupungin asemakaava-arkkitehdin Eelis Kaalamon vuonna 1934 laatiman luonnoksen mukaisesti viisi lamellitaloa Ilmarinkadun varteen, päädyt katuun päin. Korttelin itä- ja pohjoisreunalle arkkitehti sijoitti neljä pistetaloa, liikesiiven ja kaksikerroksisen huoltorakennuksen.

 

As Oy Koskentien kortteli suunniteltiin ja rakennettiin kolmessa vaiheessa

Työtä ohjasi sodan jälkeinen taloustilanne ja asuntopula.

Rakennukset suunniteltiin Aravan määräysten mukaisesti. Kaksi ensimmäistä vaihetta toteutti yhtiön perustamien rakennusliikkeiden yhteenliittymä Rakennusurakoitsijain yhtymä Asunto, Tampereen jäsenet.

Kolmannen vaiheen toteutti Rakennustoimisto Niilo Ahti Oy.

1. rakennusvaihe aloitettiin toukokuussa 1949. Se käsitti kolme 3-rappuista lamellitaloa Ilmarinkadun varrelle (41, 43 ja 45) ja Litukan siirtolapuutarhan puoleiselle rajalle rakennetun huoltorakennuksen (Litukankatu 8). Asuintalot olivat nelikerroksisia. Talojen kellareihin sijoitettiin varasto-, liike- ja kerhotilat. Huoltorakennukseen rakennettiin yhtiön tekniset tilat, varastot ja lämpökeskus. Huoltorakennuksen maanpäällisiin tiloihin tuli kaksi pesutupaa ja Koskentien yleinen sauna sekä henkilökunnan asunnot.

Ensimmäiset asukkaat muuttivat uudisrakennuksiin syksyllä 1950 ja viimeiset vuoden 1951 alussa.

2. rakennusvaihe muodostui neljästä pistetalosta ja liikesiivestä (Ilmarinkatu 47 sekä Litukankatu 6, 10 ja 12), sijoittuen tontin koilliskulmaan. Asuintalot olivat nelikerroksisia ja liikesiipi yksikerroksinen. Talojen kellareihin sijoitettiin varasto- ja kerhotiloja. Rakennukset valmistuivat elokuussa, Aravan lopputarkastus pidettiin 7.9. ja asukkaat päästettiin muuttamaan taloihin 1. syyskuuta 1951.

Rakentaminen keskeytyi yhtiöjärjestysriitojen ja yksityisten pankkien lainoitusvaikeuksien vuoksi. Samassa yhteydessä yhtiö päätti tehdä asemakaavamuutoksen, jossa tontin kaavassa ollut julkinen rakennus, lastenseimi muutettiin autotalliksi.

3. rakennusvaiheen rakentaminen aloitettiin 11.5.1953 ja asukkaat muuttivat taloihin huhtikuussa 1954. Aravan lopputarkastus pidettiin ja rakennukset otettiin vastaan 20.7.1954. Rakennusvaihe käsitti kaksi 1. vaiheen kaltaista lamellitaloa  Ilmarinkadun ja Kaupinkadun kulmassa (Ilmarinkatu 37 ja 39) sekä autotallirakennuksen 32:lle autolle.

 

Tilastotietoa As Oy Koskentiestä

Vuokratontti 27 012 m2
Rakennusoikeus 20 940 m2 (21.9.1953)
Rakennuksia 11 kpl
Asuntoala 16 185 m2
Kerrosala 21 132 m2
Talouskerrosala 904 m2
Liiketilat 1 265 m2
Tilavuus 87 500 m2
Kerrosluku
Lamelli- ja pistetalot 4 kerrosta, kellari ja ullakko
huoltorakennus 2 kerrosta, kellari ja ullakko
autotallirakennus 2 kerrosta

Portaita 24 kpl
Asuntoja 296 kpl
1. vaihe 112 kpl 31 300 m3
2. vaihe 76 kpl 25 500 m3
3. vaihe 108 kpl 29 700 m3
Liiketiloja 10 kpl
Tallipaikkoja 53 kpl
Autopaikkoja 75 kpl
Asukasluku yli 1000 (1954), 450 (1994), 429 (2011)
Henkilökunta Talonmiehet 1 – 2, Siivoojat 1 – 2, Isännöitsijä 1, Hallitus 9

Pihatyöt tehtiin ajan hengen mukaan talkootyönä, pihatiet hiekoitettiin ja kylvettiin nurmi. Ilmarinkadun varteen ja pihakumpareilla säilyneiden mäntyjen jatkoksi istutettiin yhtiön “metsänhoitajaosakkaiden” hankkimia puita ja pensaita. Tonttia ympäröivät kadut olivat aluksi hiekkapintaisia, Ilmarinkadun asfaltointi alkoi kesällä 1954.

As Oy Koskentien rakennusten arkkitehtuuri noudatti sodan jälkeisen ajan hengen mukaista linjaa. Muodonanto oli maltillista, rakennusmassat olivat yksinkertaisia ja suorakulmaisia. Lamellitalojen Ilmarinkadun puoleiset päädyt oli kevennetty kaventamalla rakennusmassaa, myös pistetalojen päätyjä oli käsitelty samalla tavoin ja näin oli harjakattoiset rakennus-massat saatu näyttämään hoikemmilta.

Talojen sokkelit verhoiltiin ajan hengen mukaan liuskekivin, katot punaisin betonikattotiilin, julkisivut karkearapattiin ja maalattiin kalkkimaalein rakennusvaiheittain okrankeltaisin sävyin.

Vuosikorjauksia tehtiin yhtiön alkuvuosikymmeninä ahkerasti
Vuonna 1955 huoltorakennuksen toinen mankelihuone muutettiin perhesaunaksi.

1960-luvulla yhtiöön asennettiin keskusantennijärjestelmä. Lautasantennijärjestelmä asennettiin 1992. Digitaaliseen TV-aikaan yhtiö siirtyi vuonna 2005, keskussovittimet uusittiin 2007.

Lämmitysmuoto oli aluksi puu ja koksi, joista siirryttiin öljylämmitykseen vuodesta 1954 lähtien. Yhtiö liittyi kaukolämpöön 1968, linjajärjestelmä uusittiin 1984 ja kaukolämpökeskus uusittiin kokonaan vuonna 1995.

Yhtiön putki- ja kylpyhuoneremontti toteutettiin vuosina 1989-92 kolmessa vaiheessa.

1994 yhtiöstä laadittiin peruskuntoarvio ja kymmenen vuoden suunnitelma korjaustöiden järjestyksestä kustannusarvioineen.

Huoltorakennus peruskorjattiin 1995. Koskentien yleinen sauna lopetti samassa yhteydessä toimintansa. Kellarin tekniset tilat uusittiin ja kaikki saunatilat korjattiin taloyhtiön käyttöön. Taloon tuli pesutupa, kuivaustila ja kuntosali.

Ulkoalueille rakennettiin piharakennus ja kolme jätekatosta. Saunapihan pysäköinti ja istutukset järjestettiin uudelleen. Taloyhtiön lukot uusittiin samassa yhteydessä.

Vuonna 1995-98 uusittiin rakennusten betonikattotiiliset vesikatot. 2000 sähköpääkeskukset sekä talon yhteistilojen ja asuntojen lukitukset.

Julkisivujen kuntotutkimus tehtiin vuonna 2003 ja kesällä 2004 taloyhtiössä aloitettiin rakennusten julkisivujen kunnostus, työ valmistui 2007.

Yhtiön piha-alueet kunnostettiin ja pysäköintipaikat jäsennöitiin vuosina 2008-09.

Yhtiössä on käynnissä sähköremontti, joka valmistuu 2021.

Pohjapiirroksia

Pohjapiirroksia talojen rakennusajoilta